Tarinateatteri Raakun historia, nykyisyys ja tulevaisuus

Alussa oli Katan ryhmä

Tarinateatteriryhmän perusti 1997 tarinateatteriohjaajaksi (TTO) valmistunut Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen. Ryhmässä aloitti noin 10 innokasta ihmistä ja ryhmä on koko olomassaolonsa harjoitellut säännöllisesti Tampereella, vaikka ryhmän jäseniä on ollut Tampereen seudun lisäksi muualtakin Etelä Suomesta. Aivan alusta asti ryhmällä oli tavoitteena kasvaa esiintyväksi tarinateatteriryhmäksi.

Raakun jäsenten oma kiinnostus ja halu toimia Raakun ja tarinateatterin hyväksi on vienyt ryhmää eteenpäin tilattujen keikkojen avulla. Raakun periaatteena on vuosien ajan ollut, että ryhmän jäsenet tuovat osaamistaan yhteiseksi hyväksi

Tarinateatteri ryhmän nimeäminen

Ryhmän nimeä mietittiin yhdessä ja Tarinateatteri Raakku sai virallisesti nimensä yhdistyksen rekisteröinnin yhteydessä keväällä 1999.

Nimen takana on Suomessa ensimmäisenä (v.1955) selkärangattomana lajina rauhoitettu
jokihelmisimpukka eli Raakku.

Jokihelmisimpukka on Suomessa ainoa simpukka, joka voi muodostaa helmen. Raakkuja Etelä-Suomessa on Pirkanmaalla Ylöjärven, Hämeenkyrön ja Nokian alueen joissa. Pohjoisimmat raakkujen on arvioitu elävän enimmillään 130–250 vuotta, ja suomen vanhin yksilö on ollut 208-vuotias. (wwf-suomi linkki, wikipedia-linkki).

Tarinateatteri Raakulla on ollut useita ohjaajia ja Raakun kokoonpano on elänyt.

Raakussa tarinateatteria on tehnyt lähes 30 ihmistä, toiset olleet lyhyen aikaa, toiset
pitempään jopa muutama ryhmän perustamisesta asti. Jäsenten vaihtuvuus on ollut
ryhmälle hyväksi.

Raakun perustaja Katan jälkeen ryhmä on aktiivisesti etsinyt ohjaajia – tähän ryhmä on
hyödyntänyt suomen tarinateatterikenttää ja omia tarinateatteri suhteita ja
näin saanut hyviä vinkkejä TTO ohjaajista. Kaikki ohjaajat ovat antaneet oman
tärkeän ja merkittävän panoksen Tarinateatteri Raakun toimintaan ja
kehittymiseen.

Tällä hetkellä ryhmän ohjaajana toimii Tanja Parantainen ja ryhmässä on mukana yhdeksän näyttelijää sekä muusikko. Uusia jäseniä ryhmään otettiin viimeksi vuonna 2022. Tanjan ohjauksessa ryhmä on aktiivisesti paneutunut tarinateatteriteknikoiden kehittämiseen ja
niiden käyttöön tarinateatteriesityksissä. Uutena ryhmä ”joutui” oppimaan
digitarinateatteritekniikoita, kun ryhmä siirsi korona-aikana treenit teamisiin. Lisäksi uuden muusikon myötä, olemme päässeet luomaan uudenlaista tapaa tarinateatterimusiikille Raakussa.

Tarinateatteriesitykset ja yhteistyö

Raakkuon esiintynyt monenlaisissa yhteyksissä. Omien yleisöesitysten lisäksi ryhmä on
esiintynyt yksityisten ihmisten juhlissa, erilaisten yhdistysten, yhteisöjen,
kuntien, seurakuntien ja firmojen tapahtumissa, juhlissa ja koulutuksissa.

Tarinateatteri yhteistyötä olemme tehneet Tampereen Tarinateatterin, Tarinateatteri Sammon ja Tarinateatteri Wildin kanssa. Raakun jäsenet ovat itse kouluttautuneet ja myös
kouluttaneet muita vuosittaisissa tarinateatteritapaamisissa, ja onpa joku raakkulainen osallistunut myös kansainvälisiin tarinateatteritappamisiin niin Suomessa kuin ulkomailla.

Tarinateatteri Raakku on esiintynyt seitsemän kertaa Suomen tarinateatteritapaamisissa
(1998–2019) ja Raakku oli mukana Tampereen Tarinateatteripäivällä 2004 ja 2023
ensimmäisillä tarinateatteri festivaaleilla Jyväskylässä.

Raakku luonnossa

Raakku viihtyy myös luonnossa. Raakku toteuttaa siis tarinateatteriesityksiä myös
tilaajan lähiluonnossa (yhteisen sopimuksen mukaan), jolloin luonnon hyvinvointivaikutukset tulevat osaksi esitystä. Tällöin esityksen teematkin voivat liittyä luonto- tai ympäristökokemuksiin (esim. luontosuhteeseen, ympäristöhuoleen, luontomielipaikkoihin). Käytännössä esitys voidaan toteuttaa ulkona luonnossa tavalla, jolla tarinankertojan valitsema luontopaikka tai -elementtiin on osa näytöstä.